Monday, 18 May
Kulttuuri, uutiset ja valinnat juuri nyt.

Ismo Junni – Hammasmurhaajan Murhat ja Faktat

Kirjoittaja · April 10, 2026

Ismo Kullervo Junni (1943–1995) oli suomalainen sarjamurhaaja ja polttajamurhaaja, joka tappasi viisi ihmistä 1980-luvun aikana pääasiassa Helsingin Kivinokan alueella Herttoniemessä. Hän tunnetaan erityisesti uhriensa hampaiden irrottamisesta trofeiksi, mikä toi hänelle lempinimen hammasmurhaaja. Wikipedian mukaan Junni syntyi 27. kesäkuuta 1943 ja kuoli 3. marraskuuta 1995.

Junnin rikoshistoria alkoi vuonna 1980 Kotulassa sijainneessa kodissa, jossa hän surmasi oman vaimonsa. Rikossarja jatkui lähes vuosikymmenen ajan ennen kuin hänen oma poikansa ilmoitti äitinsä kohtalosta poliisille vuonna 1990. MTV Uutisten haastattelujen mukaan Junni asui Kontulassa ja kantoi taskussaan peltirasiaa, johon keräsi uhriensa hampaita ja esineitä.

Tapausta pidetään yhtenä poikkeuksellisimmista Suomen rikoshistoriassa tunnistettavan toimintatavan ja uhrien välisten sattumanvaraisten kohtaamisten vuoksi. Junnin tapauksen tutkinta ja oikeudenkäynti kestivät yhteensä useita vuosia, ja hänet tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen.

Mitä murhia Ismo Junni teki?

Syntymä: 27. kesäkuuta 1943
Kuolema: 3. marraskuuta 1995 Helsinki
Uhrien määrä: 5 (vaimo + 4 muuta)
Tunnettu nimellä: Hammasmurhaaja, polttajamurhaaja

Avainhavainnot tapauksesta

  • Junni veti uhriensa hampaita irti pihdeillä tai käsin tarkistaakseen, olivatko he kuolleet
  • Hän säilytti hampaita peltirasiassa taskussaan trofeina
  • Murhapaikat sijaitsivat pääasiassa Kivinokan siirtolapuutarha-alueella Herttoniemessä
  • Polttamalla mökit Junni pyrki peittämään murhien jäljet
  • Vaimon murha kirjattiin aluksi onnettomuutena vuonna 1980
  • Poika ilmoitti äitinsä kohtalosta poliisille kymmenen vuotta myöhemmin
  • Oikeudellinen mielentilatutkimus totesi hänet syyntakeiseksi

Perustiedot taulukossa

Fakta Tieto
Koko nimi Ismo Kullervo Junni
Syntymäaika 27. kesäkuuta 1943
Kuolinaika 3. marraskuuta 1995
Asuinpaikka rikosaikana Kontula, Helsinki
Rikoskausi 1980–1986
Tunnetut uhrinimet Kaija Junni, Seppo Mäntyniemi, Juha Väre, Matti Haapanen, Pauli Sironen
Tunnusomainen piirre Hampaiden keräily trofeiksi
Pääasiallinen menetelmä Kuristus, pahoinpitely, murhapoltto
Tuomio Elinkautinen vankeus (1992)
Oikeudellinen tila Syyntakeinen

Onko Ismo Junnista kuvaa saatavilla?

Julkisesti saatavilla olevia valokuvia Ismo Junnista ei ole löydettävissä. True crime -aineistojen lähteissä todetaan, että Geni-sukupuupalvelun profiilia tai suoraa kuvaa hänestä ei ole saatavilla. Ainoastaan podcast- ja videoesiintymisissä käytetyt kuvituskuvat ovat dokumentoijien saatavilla.

Kuvamateriaalin saatavuus

Tutkimustiedoissa ei esiinny linkitettyjä valokuvia Ismo Junnista, eikä hänen ulkonäköään ole julkisesti dokumentoitu sanomalehtiarkistoissa tai viranomaismateriaaleissa.

Poliisin arkistot saattavat sisältää pidätyskuvia, mutta nämä eivät ole julkisuudessa. Tämä tekee Junnista poikkeuksellisen sarjamurhaajan Suomen rikoshistoriassa, sillä useimmista 1900-luvun rikollisista on saatavilla ainakin yksi lehdistökuva.

Mikä on yhteys Ismo Junnin ja Tuukkalantien välillä?

Tuukkalantien mökkimurhat kesäkuussa 1986

Tuukkalantie sijaitsee Kivinokan alueella Herttoniemessä, ja se toimi näyttämönä kahdelle Junnin tunnetuimmalle murhalle. Podcast-lähteiden mukaan kesäkuussa 1986 Junni tappoi työkaverinsa Seppo Mäntyniemen ja tämän tuttavan Juha Väreen mökillä Tuukkalantien liepeillä.

Toistuva toimintakaava

Junnin murhat noudattivat kaavaa: ensin syntyi riita alkoholin vaikutuksen alaisena, sitten hän poistui paikalta ja palasi myöhemmin tappamaan uhrin sekä sytyttämään tulipalon peittääkseen jäljet.

Siirtolapuutarhakulttuuri ja naapurin kohtalo

Alueen siirtolapuutarhamökit tarjosivat Junnille eristyneen ympäristön, jossa hän toimi väliaikaisesti. MTV Uutisten tiedoissa mainitaan naapuri Matti Haapanen, jonka Junni surmasi tämän omassa mökissään riidan päätteeksi. Motiivina oli kateus Haapasen perhe-elämää ja mökin omistusta kohtaan.

Pauli Sironen puolestaan joutui Junnin uhriksi sen jälkeen, kun tämä oli astunut tämän varpaille viinakaupassa Herttoniemessä. Junni seurasi miestä Kivinokalle ja surmasi hänet myöhemmin riidan yhteydessä.

Kuka on Esa Åkerlund Ismo Junnin tapauksessa?

Esa Åkerlundin yhteydestä Ismo Junnin rikostapaukseen ei ole löydettävissä tietoa julkisista lähteistä. Saatavilla olevissa aineistoissa ei mainita tämän nimistä henkilöä yhteydessä Junnin uhreihin, tutkintaan tai oikeudenkäyntiin.

Henkilön yhteyden epävarmuus

Esa Åkerlundin rooli tai olemassaolo Ismo Junnin tapauksen yhteydessä ei ole vahvistettu tutkimustiedoissa. Kyseessä voi olla samanniminen sivuhenkilö tai väärä yhteys.

Nimiyhteys saattaa liittyä sukututkimuspalvelu Geniin tai muihin geneettisiin tietokantoihin, mutta suoraa viittausta ei ole dokumentoitu Wikipediaan, MTV Uutisiin tai muihin tutkittuihin lähteisiin.

Mikä on Ismo Junnin murhien aikajana?

  1. Elokuu 1980: Vaimo Kaija Junni surmataan Kotulassa. Junni hukuttaa hänet, vetää yläleuan etuhampaan irti pihdeillä elävänä ollessaan ja käärii ruumiin villamattoon. Asia kirjataan aluksi vahingoksi. Kuuntele podcast
  2. Kesäkuu 1986: Seppo Mäntyniemi ja Juha Väre tapetaan Kivinokan Tuukkalantiellä sijaitsevassa mökissä. Junni polttaa paikan riidan jälkeen. Kuuntele podcast
  3. 1986: Matti Haapanen, naapuri, murhataan siirtolapuutarhamökissään. Junni löi lasimaljalla ja maljakolla, vei hampaan ja sytytti tulipalon.
  4. 1980-luku: Pauli Sironen tapetaan Kivinokalla sen jälkeen, kun Junni astui tämän varpaille viinakaupassa Herttoniemessä.
  5. 1990: Vaimon poika ilmoittaa poliisille äitinsä kohtalosta, ja tapaus avataan uudelleen.
  6. 1991: Junni otetaan kiinni Kotulasta. Hän tunnustaa yksityiskohtaisesti, muistellen muun muassa mökkien sisustusta tarkasti. Katso video
  7. Alkuvuosi 1992: Helsingin käräjäoikeus tuomitsee Junnin neljästä murhasta, murhapoltosta ja taposta elinkautiseen. Hovioikeudessa vaimon murha alennetaan törkeäksi pahoinpitelyksi ja kuolemantuottamukseksi.

Mitkä seikat Ismo Junnin tapauksessa ovat varmoja ja mitkä epävarmoja?

Varmat tiedot Epävarmat tai puuttuvat tiedot
Viisi varmistettua uhria 1980-luvulla Tarkat päivämäärät kaikissa murhissa
Hampaiden kerääminen trofeiksi peltirasiaan Julkinen valokuva Ismo Junnista
Murhapaikat: Kivinokka ja Kontula Geni-sukupuupalvelun tiedot
Syyntakeisuus oikeudellisen tutkimuksen mukaan Esa Åkerlundin yhteys tapaukseen
Elinkautinen vankeustuomio vuonna 1992 Mahdolliset muut tulipalokuolemat, joihin Junni viittasi
Kuolema 3. marraskuuta 1995 Tarkka kuolinsyy julkaisemattomissa arkistoissa

Mikä tekee Ismo Junnin tapauksesta merkittävän suomalaisessa rikoshistoriassa?

Ismo Junnin tapaus muodostaa poikkeuksellisen esimerkin sarjamurhaajan profiilista Suomessa. Dennis Raderin kaltaisiin ulkomaisiin sarjamurhaajiin verrattuna Junni toimi paikallisesti ja satunnaisesti valiten uhrinsa, mutta hänen tapansa kerätä fyysisiä trofeita – erityisesti hampaita – tekee hänestä ainutlaatuisen suomalaisessa kontekstissa.

Tutkinnan kannalta tapaus on merkittävä myös siksi, että se paljastui kymmenen vuotta ensimmäisen murhan jälkeen vasta kun oma poika uskalsi ilmoittaa äitinsä kohtalosta poliisille. Tämä viivästys johti siihen, että monet todisteet olivat jo tuhoutuneet tai heikentyneet, mutta Junnin yksityiskohtaiset tunnustukset ja muistelut mökkien sisustuksista vahvistivat syyllisyyden.

Kontulan ja Kivinokan asuinalueet edustivat 1980-luvulla työläisluokan lähiökulttuuria, jossa alkoholin käyttö ja mökkielämä olivat keskeisiä sosiaalisia elementtejä. Junnin kyky liikkua näissä piireissä tunnistamatta paljasti yhteisöjen rajatun näkyvyyden toistensa elämään.

Mitkä ovat Ismo Junni -tiedon luotettavimmat lähteet?

Tiedot Ismo Junnin rikoksista perustuvat pääasiassa kolmeen lähdetyyppiin: poliisin tutkinta-aineistoihin, oikeuden pöytäkirjoihin ja median haastatteluihin. Päätutkija Tuominen johti 1990-luvun alussa uusintatutkintaa, joka paljasti sarjan.

Junni keksi alibin vaimon murhassa näyttäytyen julkisella paikalla. Hän perui tunnustuksen oikeudessa väittäen miellyttävänsä poliisia, mutta todisteet – erityisesti hammast trofeet ja yksityiskohtaiset muistelut – pitivät.

Kooste MTV Uutisten poliisilähteistä ja oikeusasiakirjoista

Katso myös